Elsin viikkokirje 20.05.2022

Hyvää perjantaita!

Historiallinen viikko takanapäin. Tiistaina Suomen eduskunta äänesti Nato-jäsenyyden puolesta äänin 188-8, ja keskiviikkoaamuna Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä Nato-jäsenyyshakemuksensa sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenbergille. Aihe on noussut esille monissa keskusteluissa kollegoiden kanssa, ja kirjoitin siitä myös Suomenmaan kolumnissani. Uusi lehti historiassa on kääntynyt, mutta työ ei ole ohi – tästä alkaa vain uusi vaihe. Turkin presidentti Erdoganin esittämät vaatimukset ovat hidastaneet jäsenyysneuvotteluiden alkamista, ja edessä on epäilemättä vaikeitakin neuvotteluita. Turkki pelaa omaa sisäpoliittista peliään ja yrittää hyötyä tilanteesta ajamalla omia etujaan ja uhkailemalla. Asiantuntijanäkemyksien mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että yksi maa estäisi uusien jäsenmaiden liittymisen. Sen sijaan eteläinen naapurimme Viro toimi lupauksiensa mukaisesti nopeasti ja maan hallitus teki päätöksen Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksien hyväksymisestä heti torstaina. Aitäh, Eesti!

Bioenergialle sekä tukea että vastustusta. Euroopan komissio julkisti keskiviikkona REPowerEU-lakipaketin, joka sisältää toimet venäläisestä tuontienergiasta irtaantumiseksi. Komissio nostaa uusiutuvan energian tavoitteen 40 prosentista 45 prosenttiin ja esittää panostuksia niin tuuli-, aurinko- kuin vetyenergiaankin. Erityisen tyytyväinen olen biokaasutuotannon saamasta tuesta. Komissio asetti tavoitteeksi nostaa biometaanin tuotanto EU-alueella 35 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä. Olen saanut parlamentin liikennevaliokunnassa läpi esityksen, joka tukee tämän tavoitteen toteutumista. Sen sijaan ympäristövaliokunnan päätös linjata metsäenergia ulos uusiutuvan energian piiristä on mielestäni käsittämätön. Muut valiokunnat eivät jaa ympäristövaliokunnan ristiriitaista näkemystä eikä se ole myöskään komission näkemyksen mukainen. Mikäli EU:n ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa, biopohjaisen energian käytölle ei pidä asettaa rajoitteita. Uskon, että ympäristövaliokunnan linjaan saadaan muutos parlamentin äänestäessä lopullisesta kannastaan syksyllä, mutta vaikuttamistyötä se vaatii.

Talvimerenkululle tukea, päästökauppaan kiristystä.  Ympäristövaliokunta hyväksyi kantansa myös päästökauppaan ja hiilitulleihin, joissa ehdotetaan kovia kiristyksiä. Ympäristövaliokunta kannattaa päästökaupan laajentamista liikenteen ja rakennusten julkisiin toimijoihin sekä päästöoikeuksien nopeampaa luopumista, jotka ovat Suomen teollisuudelle ja julkiselle sektorille valtavan isoja kysymyksiä. Valonpilkahduksena talvimerenkulun huomioiminen päästökaupassa sai ympäristövaliokunnan tuen vuoteen 2030 asti. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Olemme onneksi saaneet liikenne- ja teollisuusvaliokunnissa yhdessä Mauri Pekkarisen ja Nils Torvaldsin kanssa läpi linjaukset pysyvästä kompensaatiosta.

Ruokaturva ei ole vain EU:n asia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön pääekonomisti Maximo Torero antoi yleiskatsauksen maailman ruokaturvasta ja Ukrainan sodan vaikutuksista. Viime vuonna 53 maassa oli ruokakriisi, ja tilanne on pahentunut entisestään. Afrikan maista monet ovat myös riippuvaisia Ukrainasta ja Venäjältä tuotavasta viljasta. Huoli on ruokaturvan lisäksi myös muun muassa eläintautien leviämisessä, mikä osaltaan vähentää ruoaksi käytettävien elintarvikkeiden määrää. Pääekonomisti muistutti puheessaan, että satotasoja on nostettava ja tehokuutta parannettava, jotta voimme vastata entistä paremmin kasvavaan kysyntään. Siksi on tärkeää, että maatalouspolitiikan keskiössä on tulevaisuudessakin ruoantuotanto, ympäristötoimia unohtamatta. Molemmat tukevat toisiaan.

Ukrainan infrastruktuurin katastrofaalinen tilanne. Kuulimme liikennevaliokunnassa Ukrainan infrastruktuurista vastaavaa ministeriä, Oleksandr Kubrakovia. Tilanne on kaikin puolin järkyttävä, sillä 70 prosenttia maan infrastruktuurista on tuhoutunut. Ministerin mukaan 1 200 siltaa sekä yhteensä 6 000 kilometriä maantietä ja rautateitä on tuhottu, ja lisäksi satamat on suljettu ja lentoreitti on vaikeuksissa. Parlamentilla on luja tahto auttaa Ukrainan jälleenrakennuksessa, ja tähän on löydettävä toimivat konkreettiset keinot. Tarvittaessa EU:n on arvioitava myös rahoitusohjelmiaan ja tarkasteltava, voimmeko tukea Ukrainaa jälleenrakennusprojektissaan niiden avulla.

Ensi viikolla lähden maatalousvaliokunnan järjestämälle tutustumismatkalle Tanskaan. Vierailemme muun muassa ARLA:n innovaatiokeskuksessa ja useilla eri tiloilla tutustumassa muun muassa täsmäviljelymenetelmiin.

Euroopan parlamentin vihreästä viikosta ja helatorstaista johtuen ensi viikolla ei ilmesty viikkokirjettä. Seuraava viikkokirje ilmestyy kahden viikon päästä 3.6.2022.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
elsi.katainen@europarl.europa.eu