Hyvää perjantaita!
Lokakuun toista täysistuntoviikkoa ovat varjostaneet synkät tapahtumat maailmalla. Täysistuntoviikon videotervehdykseni voi katsoa täältä.
Maanantaiaamuna koko Suomen kansaa kohtasi suuri suru-uutinen, kun presidentti Martti Ahtisaari nukkui pois. Ahtisaari oli poikkeuksellinen henkilö, sotaa paennut evakkopoika, josta kasvoi yksi maailman merkittävimmistä rauhanneuvottelijoista. Ahtisaaren opit ovat näinä epävakaina aikoina kultaakin kalliimpia ja hänen kaltaisiaan maailma tarvitsisi nyt enemmän.
Hamasin ja Israelin konflikti kiihtyy. Äärijärjestö Hamasin täysin tuomittava, julma terrori-isku Israeliin horjutti Lähi-idän haurasta vakautta. Me mepit tuomitsemme Hamasin hyökkäyksen Israelia vastaan täysistunnossa hyväksytyssä päätöslauselmassa, jossa muistutamme, että Israelilla on oikeus puolustautua, kansainvälisen oikeuden rajoissa. Vaadimme kuitenkin välitöntä humanitääristä taukoa taisteluihin, sillä Gazaan on saatava apua siviileille. Vaadimme myös tutkimaan Iranin, Qatarin ja Venäjän roolia terrorismin tukijoina ja rahoittajina Lähi-idässä sekä varmistamaan, että EU-rahoilla ei välillisesti tueta terrorismia. Rauhanprosessia alueella on jatkettava välittömästi. Tilanne heijastuu myös muualle maailmaan ja antisemitismi on nostanut päätään niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ja lisännyt erilaisten iskujen uhkaa monissa kaupungeissa. Kansainvälisen yhteisön on löydettävä nopeasti ratkaisuja tilanteeseen, jotta sota saadaan loppumaan ja tilanne vakautumaan.
Brysselin terroriteko. Maanantai-iltana Brysselissä tapahtui kammottava terroriteko, kun äärijärjestö Isisin kannattajaksi julistautunut mies ampui kaksi ruotsalaista jalkapallokannattajaa ja haavoitti kolmatta. Tutkijoiden mukaan teko on yhteydessä Ruotsissa tapahtuneisiin Koraanin polttamistapauksiin ja Ruotsiin kohdistuneeseen laajan disinformaatiokampanjaan. Brysselin ampumistapauksen tekijä kuoli pidätystilanteessa poliisin luoteihin seuraavana aamuna. Hän oli saanut Belgiasta kielteisen turvapaikkapäätöksen muutamia vuosia sitten ja oleili maassa laittomasti. EU:n pitää yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa tehostaa laittoman maassaolon ehkäisyä kaikkialla unionin alueella. Kuulimme täysistunnossa ruotsalaisten kollegoidemme puheenvuorot ja pidimme hiljaisen hetken uhrien muistoksi.
Venäjä-pakotteiden toimivuus. Kuohahteleva maailmantilanne sataa valitettavasti osin Venäjän laariin, kun kansainvälisen yhteisön huomio kääntyy pois Ukrainasta. Israelin tapahtumien turvin Venäjä on muun muassa aloittanut juuri kenties tämän vuoden merkittävimmän hyökkäysoperaation Avdijivkassa. Keskustelimme tällä viikolla täysistunnossa EU:n Venäjän-vastaisten pakotteiden toimivuudesta, sillä 11 pakotepaketista huolimatta Venäjä pystyy yhä kiertämään pakotteita ja porsaanreikiä löytyy edelleen. Eurooppalaiset ja venäläiset yritykset ovat löytäneet keinoja kiertää pakotteita niin, että luksustuotteita, öljyä ja jopa teknologiaa sodan tarpeisiin valuu rajoilla läpi. EU:n on otettava tiukempi suhtautuminen kolmansiin maihin, jotta valuviat saadaan tukittua ja pakotteiden kiertäminen estettyä. Vain siten voimme heikentää Venäjän voimaa. Täysistunnossa pitämäni puheen voi katsoa täältä.
Kirjoitin kuohahtelevasta maailmantilanteesta ja sotaväsymyksestä Suomenmaan blogiini, jonka voi lukea täältä.
EU:n budjetista tukea Ukrainalle ja strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Täysistuntoviikon agendalla oli tällä viikolla isosti näkyvissä EU:n ensi vuoden budjetti sekä EU:n budjetista rahoitettavat uudet Ukrainan tukiväline ja Euroopan strategisten teknologioiden kehitysväline STEP. Uudella Ukrainan tukivälineellä taataan pitkäaikainen tuki Ukrainalle ja sen kapasiteetti on yhteensä 50 miljardia euroa. Sen avulla muun muassa rahoitetaan Ukrainan jälleenrakentamista ja tuetaan maata EU-jäsenyyden vaatimien uudistuksien toteuttamisessa. STEP-välineellä taas on tarkoitus ohjata EU-rahoitusta sellaisiin hankkeisiin, joilla voidaan vahvistaa Euroopan strategista autonomiaa eli suvereniteettia. Tähän tarkoitukseen on olemassa soveltuvia EU-rahoitusohjelmia, kuten Horisontti Eurooppa, InvestEU ja Innovaatiorahasto. Tärkeänä ehtona suvereniteettia vahvistaville hankkeille on mm. se, että hankkeen johto ei voi tapahtua kolmansista maista käsin. Mielestäni on tärkeää tukea sellaisia hankkeita, joilla strategista autonomiaa ja Euroopan riippumattomuutta mm. pitkistä arvoketjuista voidaan vahvistaa. Erillisen suvereniteettirahaston perustamista en kuitenkaan kannata, sillä se tulisi jäsenmaille kalliiksi, ja äänestin sen perustamista vastaan niin STEP:in kuin budjetin yhteydessä.
Mistä tulevaisuuden maatalousyrittäjiä? Hyväksyimme täysistuntoviikolla maatalousvaliokunnan oma-aloitemietinnön sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi maataloudessa. Tällä hetkellä monissa jäsenvaltioissa suhteellisen suuri osuus viljelijöistä on 65-vuotiaita tai sitä vanhempia, Suomessa alle 40-vuotiaita viljelijöitä on vain 15 prosenttia ja keski-ikä meillä Suomessa on 54-vuotta. Tulevaisuuden nuoret viljelijät ovat tae eurooppalaiselle ruokaturvalle ja huoltovarmuudelle. Parlamentin mietintö listaa toimenpide-ehdotuksia, joita jäsenmaakohtaisesti voitaisiin ottaa käyttöön. Myös Euroopan komissio on avainasemassa muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan osalta luomassa kannusteita. Voit katsoa puheenvuoroni täältä.
Ennallistamisen vauhti kiihtyy. Parlamentin kesällä tiukalla enemmistöllä hyväksytty kanta ennallistamisasetukseen on edennyt kolmikantaneuvottelujen vaiheeseen ja odotamme tulosta marraskuun aikana. Neuvottelut käynnistyivät parlamenttikaudelle poikkeuksellisessa tilanteessa, koska parlamentin kanta oli tiukempi kuin neuvostolla suhteessa komission esitykseen. Tämän lisäksi parlamentin raportoija Cesar Luena (SD), joka edustaa parlamenttia trilogeissa, ei täysin seiso parlamentin äänestystuloksen takana. Erityisiä haasteita ovat yleistavoitteet maa-alueille, heikentämiskielto sekä maatalousekosysteemit. Maa-alueiden tavoitteiden osalta parlamentti poisti numeeriset tavoitteet. Ajatus ei ole saanut kannatusta, mutta siihen on saatava joustoja. Erityisesti Suomessa laajojen pinta-alojen ennallistamistoimet ovat huomattava kulu, verrattuna pienempien jäsenmaiden pienempiin ennallistamista vaativien alojen parantamiseen. Joustot laajoille pinta-aloille laskisivat myös Suomelle aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi parlamentin kanta poisti kokonaan maatalousekosyysteemien ennallistamistoimet ja samalla vaatimus turvemaiden vettämisestä poistui. Valitettavasti nyt on suuri paine tuoda artikla takaisin ja erityisesti asettaa tavoitteet turvemaille. Turvemaiden vettäminen ei saa olla ainoa hyväksyttävä ennallistamistoimi eikä missään nimessä pakollista, vaan sen pitää perustua vapaaehtoisuuteen ja maanomistajan halukkuuteen. Olen ollut aktiivisesti yhteydessä ryhmämme neuvottelijaan Soraya Rodríguez Ramosiin näiden huolien eteenpäin viemiseksi.
Ps. Vielä tänään perjantaina ehdit ilmoittautua ensi viikon tiistaina 24.10. järjestämääni webinaariin, jossa aiheena on neuvottelemani EU:n mitta- ja massadirektiivi. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä.
Reipasta viikonloppua!
Elsi
