Hyvää perjantaita,
Eurooppa odottaa Bidenilta paljon. Vuoden ensimmäinen täysistuntoviikko on ollut tapahtumia täynnä Yhdysvaltojen vallanvaihdoksesta venäläisen oppositiojohtajan pidätykseen.
Keskiviikkona valta Yhdysvalloissa viimein vaihtui, kun Biden vannoi presidentin virkavalan. Aihe puhutti myös parlamentin täysistuntoa, jossa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi: ”Euroopalla on jälleen ystävä Valkoisessa talossa”. Euroopassa ja Suomessa ollaan tyytyväisiä, että tuore presidentti tuo Yhdysvallat takaisin kansainvälisille foorumeille Maailman terveysjärjestöstä Pariisin ilmastosopimukseen.
Trumpin aikakausi toi luottamuspulan Euroopan ja Yhdysvaltojen välille. Luottamuksen palauttaminen vie aikaa. Capitol-kukkulan valtaus ja sen vahingot demokratialle, puoli miljoonaa koronakuolemaa ja pahasti velkaantunut talous ovat vaurioita, jotka pitävät Bidenin katseen kotimaassa. Toivoa sopii, että sillanrakentajalla riittää tarmoa elvyttää suhdetta myös Eurooppaan. Kirjoitin aiheesta laajemmin Suomenmaan kolumnissa, löydät sen täältä.
Navalnyi, EU ja lätkän MM-kisat. Venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin perusteeton pidätys Moskovan lentokentällä on tyrmistyttänyt Euroopassa. EU-parlamentti tuomitsi täysistunnossa hyväksytyssä julkilausumassa voimakkaasti Venäjän hallinnon toimet oppositiojohtajan vaientamiseksi ja vaati Navalnyin välitöntä vapauttamista.
Valoa tunnelin päähän tuo kansainvälisen jääkiekkoliiton IIFH:n päätös vihdoin siirtää toukokuussa pelattavat jääkiekon MM-kisat pois Valko-Venäjältä. Eurooppalaiset tahot ja kansalliset jääkiekkoliitot ovat jo pitkään vaatineet kisojen siirtämistä pois maasta. Lopulta ratkaisuun pakotti sponsoreiden uhkaus lähteä kävelemään, mikäli kisojen pitopaikkaa ei vaihdeta – viime kädessä siis vasta raha näytti ratkaisseen. Päätöksen vitkuttelussa näkyy Valko-Venäjän ja sen vahvimman liittolaisen Venäjän vaikutusvalta kansainvälisessä jääkiekkoliitossa. Pohdin teemaa eilen Uuden Suomen blogissa, joka julkaistiin tänään myös Iltalehdessä. Voit lukea jutun täältä.
Rokotehankinnat. Ryhmäkokouksessamme vieraili EU:n terveyskomissaari kyproslainen Stella Kyriakides. Keskustelimme tiiviisti EU:n rokotehankinnoista ja -strategiasta. EU-komissio on asettanut tavoitteeksi, että 70 prosenttia aikuisväestöstä olisi rokotettu Euroopassa kesään mennessä. Tiedustelin komissaarilta, millaiset vaatimukset rokotevalmistajille on asetettu, mikäli toimituksissa on viivettä ja valmistajat eivät pysty täyttämään sovittuja tilauksia. Komissaari vakuutti, että toimituksista on määrätty tarkasti sopimuksissa, mutta viivästyksiä on ilmennyt, kun tuotantokapasiteettia on pyritty kasvattamaan. Nyt on saatava hyväksynnät jonossa oleville uusille rokotteille, jotta koronakurjimuksesta päästään kohti normaalioloja.
Portugalin johdolla kohti uutta. EU:ssa puheenjohtajan nuija siirtyi vuoden vaihtuessa Saksalta Portugalille. Saksan kausi oli melkoinen hattutemppu, joka tyhjensi kauan kertyneen pajatson: sopu elvytyspaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä oikeusvaltioperiaatteen kera, sopu ilmastotavoitteiden kiristämisestä v. 2030 vähintään 55 prosenttiin, brexit-sopu jouluaattona ja vielä Kiinan investointisopimus uudenvuoden aatonaattona.
EU-politiikassa on nyt kääntymässä uusi sivu, kun lainsäädäntötyö alkaa toden teolla. Vaalikautta on jäljellä 3,5 vuotta. Tässä ajassa pitäisi saada käsiteltyä koko Green deal, terveysunionin aloitteet, maahanmuuttouudistus ja paljon muuta. Komissiolta odotetaan jopa 44 uutta lainsäädännöllistä ehdotusta tulevan vuoden aikana. Täysistunnossa kuultiin Portugalin työlistaa. Prioriteeteiksi maa on nostanut tuttuja teemoja muun muassa vihreän ja digitaalinen siirtymä sekä EU:n globaalin roolin vankistaminen.
Vieraana Politiikkaradiossa. Viikon polttavia puheenaiheita Bidenista Putiniin ja pakotteisiin tuli puitua myös Ylen Politiikkaradiossa torstaina, jossa vierailimme meppikollegojen Alviina Alametsän ja Petri Sarvamaan kanssa. Voit kuunnella keskustelumme YLE Areenasta.
Iloa ja punaisia poskia talven pakkasiin toivottaen,
Elsi
