Elpymispaketin kohtalo Suomen käsissä. Viikon hätkähdyttävin uutinen tuli kotimaasta, kun perustuslakivaliokunta päätyi arviossaan siihen, että EU:n yhteinen elpymispaketti vaatii eduskunnassa 2/3 enemmistön, minkä jälkeen kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmoitti äänestävänsä tyhjää. Suomi näyttäisi olevan tällä hetkellä ainoa jäsenmaa, jossa elpymispaketilla on aidosti vaara kaatua. Mikäli näin tapahtuisi, tarkoittaisi se Suomelle ennennäkemätöntä mainehaittaa. Se välittyisi varmasti suoraan myös työhön parlamentissa, jossa Suomen etuja pyritään puolustamaan jatkuvasti. Aihe ei ole jäänyt huomiotta myöskään EU:ssa, sillä Suomi nousi Brysselissä uutisaiheeksi. Politico-lehti uskoo, että hallitussovun myötä Suomi saa vietyä paketin läpi, mutta perustuslakivaliokunnan päätös tulee lisäämään vaikeuskerrointa.
Tilanne on outo erityisesti kokoomuksen näkökulmasta, jonka sisarpuolueet kautta Euroopan ovat olleet kovimpia elpymispaketin puolestapuhujia ja moottoreita sen eteenpäin viemisessä. Paketti on kertaluontoinen kompromissi. Se ei ole missään nimessä täydellinen, mutta siinä näkyy Suomenkin kädenjälki muun muassa lainojen osuuden kasvattamisessa ja suorien tukien pienentämisessä. Lisäksi Suomi sai läpi kuuden prosentin nousun kansalliselle EU-rahoitukselle. Jos Euroopan talous ei kohene, ei elvy Suomikaan. Toivon todella, että mahdollinen kaaos vältetään ja eduskuntapuolueet, kokoomus mukaan lukien, päätyvät selkeänä enemmistönä kannattamaan elpymispaketin ja sen mukana tulevan unionin monivuotisen budjetin hyväksymistä. Aihe kuumensi tunteita myös Ylen Politiikkaradiossa, jossa vierailin meppikollegojen Petri Sarvamaan ja Ville Niinistön kanssa keskiviikkona. Lähetyksen pääset kuuntelemaan tästä.
Uusia varoja nykyisiin koheesiopoliittisiin ohjelmiin. Valtioneuvosto päätti eilen REACT-EU -rahoituksen alueellisesta jaosta. Tämä oli tärkeä päätös, sillä nyt yritykset, eri tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, järjestöt sekä kunnat pääsevät hakemaan tätä rahoitusta. REACT-EU -varat on tarkoitettu tukemaan alueiden elpymistä koronaepidemiasta, mutta myös tukemaan pk-yrityksiä, tutkimus- ja kehitystoimintaa, digitaalista osaamista sekä ihmisten ja yritysten muutoskyvykkyyden kehittämistä.
Koronatodistusten valmistelu nytkähti eteenpäin. Täysistunto Euroopan parlamentissa ja kotimaan politiikan jännittävät kiemurat ovat pitäneet viikon ohjelman tuhtina. Parlamentissa hyväksyimme muun muassa Suomelle tärkeän lähes 100 miljardin euron Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman. Täysistunnossa puhuin vapaata liikkumista helpottavista koronatodistuksia sekä EU:n vaikeista suhteista Venäjään.
EU:n COVID-19 todistus, ”koronapassi”, hyväksyttiin Euroopan parlamentin toimesta keskiviikkona. Kyseessä on vasta parlamentin kanta. Seuraavaksi edessä on neuvottelut jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston ja komission kanssa lopullisen lainsäädännön hiomiseksi. Tämä tarkoittaa, että saamme toivottavasti pian kaikissa EU-maissa toimivan todistuksen, joka osoittaa matkustajan joko saaneen rokotuksen koronaa vastaan, negatiivisen testituloksen tai se osoittaa henkilön jo sairastaneen ja parantuneen Covid-19:stä. Täysistuntopuheenvuorossani alleviivasin todistuksen merkitystä eurooppalaisen matkustuksen palautumisessa sekä sitä, että todistusta varten tarvittavien koronatestien tulisi olla maksuttomia. Tämä on myös parlamentin kanta jatkoneuvotteluihin mentäessä. Todistus on tarkoitus saada voimaan kesään mennessä.
Venäjän toimet Ukrainan rajalla, Tšekin asevarastojen räjäyttämisen paljastuminen venäläisagenttien tekosiksi ja oppositiojohtaja Navalnyin huono kohtelu vankilassa ovat asioita, joita parlamentti käsitteli kipakkasanaisessa päätöslauselmassaan. Korostin omassa puheenvuorossani vaikeina aikoina tapahtuvan vuoropuhelun ja keskustelun tärkeyttä. Siihen nousee nyt mahdollisuus Venäjän pian aloittaessa Arktisen alueen puheenjohtajamaana – alueen, johon myös Euroopan unionin tulisi kiinnittää vahvemmin huomiota.
Juhlan aihetta: Onnea Keskustanaiset 80-vuotta! Huhtikuussa tuli kuluneeksi 80 vuotta Suomen Keskustanaisten perustamisesta. Järjestö kokoontui juhlistamaan taivalta maanantaina Facebook-liven merkeissä ja itsekin osallistuin muistelemalla puheenjohtajuuttani vuosina 2011-2017. Vuosikymmenten aikana ympäröivä maailma on muuttunut ja ollut murroksessa, mutta tasa-arvotyö ja yhteisöllisyys kantavat järjestöä edelleen. Tasa-arvo on läpileikkaava teema sekä sukupuolten välisenä että alueellisena kysymyksenä. Meppinä toimiessani ja kollegoiden, muun muassa itäeurooppalaisten naisten kanssa keskustellessa, voin ilolla todeta, että Suomi on tasa-arvon mallimaa. Tätä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, sillä tekemistä ja kehitettävää riittää. Tähän keskusteluun Keskustanaisilla on jatkossakin annettavaa puolueen sisällä ja järjestökentällä.
Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenilla tuli 100 päivää vallassa täyteen. Vuotuisessa presidentinpuheessa Biden esitteli mittavia investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja perheisiin. Paketit ovat jättimäisiä, kun summat nousevat jo yhteensä 4000 miljardin suuruusluokkaan. Tavoitteena presidentillä on kasvattaa samalla myös Yhdysvaltojen kilpailukykyä ja kilpailuvaltteja suhteessa Kiinaan. Euroopan ei sovi jäädä näiden talousmahtien jalkoihin vaan yhteinen budjetti ja elpymispaketti on saatava eteenpäin ja hyväksytyksi, jotta talouskasvua saadaan riittävällä tavalla vauhditettua.
Iloista ja turvallista vappua kaikille,
Elsi
