Pirteää perjantaita kaikille!
Takana on tiivis viikko Brysselissä EU:n ilmastopaketin valmistelun parissa. Yksi etappi ylitettiin, kun jätin LULUCF-asetuksen muutosehdotukset maatalous- ja liikennevaliokuntiin, ja jo parin viikon kuluessa neuvottelut alkavat. Lähden neuvotteluihin siitä, että kestävän maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset turvataan ja komission esittämää 310 megatonnin nielutavoitetta ei lähdetä kasvattamaan.
Meriliikenteen ensimmäiset ehdotukset pöydällä. Käsittelimme liikennevaliokunnassa FuelEU Maritime -asetuksen ehdotusta. Historiallisella lainsäädännöllä pyritään lisäämään vaihtoehtoisten päästöttömien polttoaineiden kysyntää ja vähentämään polttoaineista aiheutuvia päästöjä 75 % vuoteen 2050 mennessä. Ruotsalaisen pääneuvottelijan harkittu linja komission tavoitteissa pysymisestä on kannatettava. Pidin oman ryhmäni neuvottelijana puheessani esillä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti biokaasun käytön lisäämistä. Pohjoisilla merialueilla jäisissä olosuhteissa meriliikennöinti on myös huomioitava. Voit katsoa puheenvuoroni täältä. Keskustelimme valiokunnassa laajemminkin meriliikenteen ympäristövaikutuksista sekä mahdollisuuksista avaruustekniikan parempaan hyödyntämiseen älykkäässä ja vihreässä liikenteessä EU:n avaruusohjelmaviraston kanssa.
Lisätuloa hiiliviljelystä. Maatalousvaliokunnan esityslistalla oli paljon asiaa. Käsittelimme viime vuoden lopulla julkaistua valmiussuunnitelmaa elintarvikehuollon ja -turvan varmistamiseksi kriisiaikoina, kansallisten CAP-suunnitelmien tilaa sekä hiiliviljely- ja maankäyttökysymyksiä. Komission edustajat olivat alustajina aiheisiin. Hiiliviljely on tärkeä aloite ja linkittyy vahvasti myös LULUCF-hiilinielulaskentaan, sitä täydentäen käytännön toimilla. Valiokunnan keskustelussa komission aloite otettiin positiivisesti vastaan, mutta myös huolia nousi. Hiiliviljelyn ja uusien hiilen talteenoton sertifikaattien avulla on mahdollista saada uusia tuloja. Sidotun hiilen määrästä saisi korvauksen. Se edellyttää, ettei järjestelmästä tule liian raskasta tuottajille ja metsänomistajille ylimääräisine byrokratioineen. Korvausten on myös vastattava tehtyjä panostuksia. Komission lähtökohta on, että järjestelmän tulee olla läpinäkyvä ja luotettava. Sidosryhmien ja sektorin asiantuntijoiden osallistaminen sertifikaatin muodostamisessa on olennainen osa uusien hiilinieluyksikköjen luomisessa.
EU-komissio valmistelee jälleen maaperälakia. Kuulimme EU:n komission ympäristöosaston Humberto Delgado Rosan esityksen EU:n uuden maaperästrategian toimeenpanon valmistelusta, jonka mukaan Euroopan maaperästä yli puolen on arvioitu olevan epäterveessä tilassa. Ongelmia on niin eroosion, tiivistymisen, pilaantumisen sekä rakentamisesta johtuvan maaperän sulkemisen vuoksi. Kyseessä on koko ruokasektorille tärkeä kokonaisuus, sillä maaperän kunto vaikuttaa suoraan tuottajan liiketoimintaan. Yhtenä ratkaisuna komissio esittää EU-tason maaperälakia, joka ei ole aivan mutkaton asia. Edellinen yritys kaatui vuonna 2014 jäsenmaiden vastustukseen, kun jäsenmaiden hyvin erilaiset olosuhteet maaperän osalta yritettiin laittaa liiaksi samaan muottiin. Haasteita tulee riittämää uutta EU-sääntelyä rakennettaessa, sillä erot jäsenmaiden välillä eivät ole kadonneet. Nostin tämän problematiikan esille puheessani sekä korostin jokaisen viljelijän tietävän, että viljelymaan vaaliminen on onnistuneen sadon elinehto. Maaperän hedelmällisyyttä on ylläpidettävä ruokaturvan ja kilpailukyvyn varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. On syytä kysyä, onko EU-asetus paras tapa vai tulisiko keskittyä enemmän koulutukseen ja neuvontaan maankäytön sekä maatalouden alalla, jotta jokainen viljelijä saa parhaan mahdollisen sadon. Perspektiivi on nostettava viljelijätasolta koko ketjuun ja kaavoitukseen asti. Tiedonvaihto- ja tietoisuuden lisääminen ovat avain parhaiden käytänteiden löytämisessä.
Komission puheenjohtaja Suomen vierailulla. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin tapasivat molemmat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin torstaina. Keskusteluissa olivat luonnollisesti Venäjä-suhteet ja Ukrainan tilanne. Marin ja von der Leyen painottivat edelleen diplomaattista ratkaisua Ukrainan tilanteeseen. Tilanne Ukrainan kriisin kanssa on pitkittynyt, eikä diplomaattiseen ratkaisuun ole vielä löytynyt osapuolilta kykyä. Kriisin ratkeamiseen voi nousta keskeiseen rooliin nousta Helsingin henkeä omaava Suomi omalla syvällisellä tietämyksellään Venäjästä. Toivottavasti vierailu Suomeen on antanut myös komission puheenjohtajalle arvokasta uutta pääomaa ja ymmärrystä Suomen sijainnista Venäjän rajanaapurina.
Muutoksia tiimissä. Viestintäavustajani Milja Liinanotko ja harjoittelijani Miro Marjamäki lopettivat maanantaina ja siirtyivät molemmat viimeistelemään korkeakouluopintojaan. Tällä viikolla toimistossamme aloitti uusi korkeakouluharjoittelija Venla Luttinen, joka opiskelee metsätiedettä Helsingin yliopistossa. Metsäasiat tulevat olemaan tulevaisuudessakin tiiviisti työpöydällä, joten työmaata tulee riittämään.
Mukavaa viikonloppua ja maukasta Runebergin päivää,
Elsi
