Aurinkoista kesäkuun alkua kaikille,
Suomen kanta elvytyspakettiin. Suomen hallitus linjasi eilen torstaina oman kantansa Euroopan komission esittämään 750 miljardin euron koronaelvytyspakettiin ja totesi, ettei paketti sellaisenaan ole Suomen hyväksyttävissä. Elvytyspaketti tulisi jakaa lähtökohtaisesti lainoina ja sen koon on oltava pienempi. Suomen kannan mukaisesti myös esitetty 30 vuoden rahaston takaisinmaksuajan tulee olla lyhyempi.
Olen hallituksen linjaukseen tyytyväinen. On ensisijaisen tärkeää, että vaikeaan tilanteeseen saadaan elvytyspaketti, mutta sen tulee olla lainapainotteinen ja kaiken tuen on oltava ehdollista. Tarvitsemme jatkossakin vahvaa unionia, ja tämä edellyttää sitä, että jokainen EU-maa sitoutuu vastuulliseen talouspolitiikkaan ja tekemään tarvittavia rakenneuudistuksia kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi.
Budjettikomissaari maatalousvaliokunnassa. Tiistaina kävimme maatalousvaliokunnassa keskustelua komission elvytyspaketista sekä uudesta pitkän aikavälin budjettiehdotuksesta (MFF), jossa maaseudun kehittämisen osuutta nostetaan 15 miljardilla. Parin vuoden takainen ehdotus tyrmättiinkin maatalousvaliokunnassa liian matalana. Kysyin itävaltalaiselta budjettikomissaari Johannes Hahnilta selvennystä siihen, miten maatalouspolitiikan siirtymäkauden (2021-2022) varat voidaan jakaa uusilla kriteereillä, kun siirtymäkauden perustana on ollut vanhoilla säännöillä jatkaminen. Valiokuntamme myös peräänkuulutti riittävän rahoituksen merkitystä ruokaturvallisuuden varmistamisessa ja vihreämpään talouteen siirtymisessä.
YK:n maailman ympäristöpäivä. Tänään on maailman ympäristöpäivä, jota on vietetty jo vuodesta 1972 lähtien. Päivän tarkoituksena on herätellä tarkastelemaan omia luontoon liittyviä asenteita ja kannustaa ympäristöä vaaliviin toimiin. Tämän vuoden teema on luonnon monimuotoisuus. Teema on pinnalla juuri Euroopassakin, sillä komissio julkaisi pari viikkoa sitten uuden biodiversiteettistrategian. Strategia ei mielestäni huomioi riittävällä tavalla yksittäisten jäsenmaiden eroja esimerkiksi metsien pinta-alojen ja tavoitteiden osalta. Toisaalta siinä on hyvää esimerkiksi huoli pölyttäjien katoamisesta ja niiden merkityksestä luonnossa sekä ruuantuotannossa. Kannustankin tänään pohtimaan teemaa omien toimiesi osalta ja nikkaroimaan vaikka hyönteishotellin!
CAP, korona ja omavaraisuus. Agrologien liiton Luonnonvarassa-lehti haastatteli minua yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) neuvottelujen tilanteesta Euroopan parlamentissa. Keskustelimme uudistuksen lisäksi ruoantuotannon omavaraisuuden tärkeydestä, vaikka yhteisillä sisämarkkinoilla Euroopassa elämmekin. Korona on tuonut haasteita maataloussektorille ja seuraukset ovat pitkät, mutta positiivisiakin puolia kriisissä on ollut. Voit lukea koko haastattelun täältä.
Harjoittelijan terveiset. Viikonvaihteessa päättyi huiman reippaan ja omatoimisen korkeakouluharjoittelija, pyhäjärveläisen Katriina Tikanmäen, liki puolen vuoden harjoittelujakso Euroopan parlamentissa ja minun toimistossani. On hienoa, kuinka meppinä pystyy tarjoamaan nuorille näköalapaikkaa ja mahdollisuutta päästä harjoitteluun parlamentin pyörteisiin ja kokonaisuuteen, joka on EU. Katriina kirjoittaa itse kokemuksestaan näin: ”Euroopan parlamenttiin harjoitteluun pääseminen oli suoraan sanoen yksi haaveistani. Olen eurooppalaisuuteen kasvanutta sukupolvea, ja olin jo päässyt kokemaan monia EU:n hyviä puolia, kuten kaksi Erasmus+ -opiskelijavaihtoa, reissaamista useissa Euroopan maissa sekä saanut ystäviä ympäri Eurooppaa. Kaikki se EU:ssa tapahtuva toiminta, joka on mahdollistanut nämä kokemukset minulle ja miljoonille muille eurooppalaisille nuorille on kuitenkin pysynyt lähes kokonaan pimennossa. Suomessakin uutisoidaan normaalitilanteessa harmittavan vähän EU-politiikasta – tai jos uutisoidaan, nämä uutiset ohittaa helposti, sillä sisällön kokee jo otsikon lukemalla liian vaikeaksi ymmärtää.” Lue Katriinan koko kirjoitus harjoittelukokemuksesta mepin toimistossa täältä.
Oikein mukavaa viikonloppua toivottaen,
Elsi
