Mukavaa perjantaita!
Brysselissä takana vauhdikas viikko. Olemme valmistautuneet tulevan viikon täysistuntoon. Tälläkin kertaa Strasbourgissa on luvassa jännittäviä äänestyksiä, kun parlamentti päättää kannoistaan merkittäviin metsäkatoasetukseen, metsästrategiaan ja uusiutuvan energian direktiiviin, joiden äänestyslinjoista on ryhmissä ja ryhmien välillä käyty tiukkoja neuvotteluja.
Uusiutuva energia polttavana puheenaiheena. Yksi koko vaalikauden painavimmista äänestyksistä on uusiutuvan energian direktiivin (RED) uudelleentarkastelu. Parlamentissa on yhtisymmärrystä siitä, että vuoteen 2035 mennessä uusiutuvan energian tuotannossa pitää päästä 45 prosenttiin. Äänestyksessä on kuitenkin isoja kysymyksiä esimerkiksi vesivoiman ja vedyn tuotannon ehdoissa. Mielestäni nyt olisi vauhditettava kaikkia kestäviä tuotantomuotoja, jotta pääsemme venäläisestä energiasta irti ja pystymme tuottamaan oman energian edullisesti.
EU:n energiaomavaraisuuden kannalta huolta on herättänyt etenkin ympäristövaliokunta ENVI:n ehdotus, jonka mukaan metsäpohjaista bioenergiaa ei laskettaisi mukaan uusiutuvien tavoitteisiin ja tukiin. Tällainen ehdotus sotii biologiaa vastaan – onhan puu uusiutuvaa ja kasvaessaan sitoo hiiltä. On myös selvää, että puun arvokkaat osat käytetään muuhun kuin energiaan, eli puupohjaisessa energiassa kyse on aina sivutuotteiden hyödyntämisestä. Suurten ryhmien EPP:n, Renew Europen ja SD:n neuvottelivat ovat hioneet kompromissia asian ratkaisuksi. En ole tyytyväinen äänestykseen tulevaan kompromissiin, jossa puunkäyttöä rajataan epäselvästi ensi- ja toissijaiseen biomassaan, puupohjaisen biomassan energiakäytön uusiutuvuus rajataan vuosien 2017-2022 tasolle ja ovi avataan tiukemmille bioenergian rajoituksille vuodesta 2030 alkaen. Vaikka kompromissiehdotus on ympäristövaliokunnan kantaa parempi, en valitettavasti usko, että tämä lähestymistapa vauhdittaisi venäläistä tuontienergiaa korvaavan kestävän bioenergiatuotannon investointeja. Näistä syistä ehdotin eri maista ja puolueista tulevien kollegojen kanssa vaihtoehtoisen ehdotuksen, joka mahdollistaisi bioenergian tuotannon nykysääntöjen puitteissa. Hyvää kompromississa on, että lopulta jätehierarkiasta ei olla tekemässä kestävyyskriteeriä, mikä olisi vääristänyt erityisesti biopolttoainetuotannon markkinoita. Luvassa on tiukka ja mielenkiintoinen äänestys ja huomioitava on sekin, että asetuksen yksityiskohdat viilataan lopullisesti vasta jäsenmaiden, parlamentin ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa myöhemmin, loppusyksystä alkaen.
EU on saamassa hyvän ja tasapainoisen kannan EU:n metsästrategiaan, jossa parlamentin äänestyksessä olevassa mietinnössä on kyse enemmänkin yksityiskohdista. Parlamentin mietintö tunnustaa kestävän metsänhoidon merkityksen taloudelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle komission strategiaa tasapainoisemmalla tavalla, mikä on tärkeää tulevien metsiin liittyvien EU-asioiden valmistelun kannalta. Sen sijaan metsäkatoasetus herättää monia kysymyksiä. Itse asetuksen tarkoitus on hyvä ja tärkeä, mutta nyt parlamentin ympäristövaliokunnan johdolla ollaan ottamassa asetuksen piiriin metsäkadon torjunnan lisäksi myös kaikki metsiä ja luonnontilaa koskeva muutos, mikä tekisi tämän Eurooppaan tuotavien tuotteiden sääntöjä käsittelevän asetuksen toteuttamisesta epäselvää ja vaikeaa, sekä asettaisi vaikeita rajoituksia omalle maataloustuotannolle ja metsätaloudelle. Olen tähänkin asetukseen vaatinut selvennyksiä, joista pääsemme ensi viikolla äänestämään.
Euroopan energiakriisiin etsitään ratkaisuja. EU-tason ratkaisuja akuuttiin energiakriisiin pohditaan parlamentin lisäksi myös komission ja jäsenmaiden päämiesten toimesta. Heti alkuviikosta julkisuuteen vuoti puheenjohtajamaa Tšekin koostama taustapaperi tämänpäiväiseen EU:n energiaministereiden hätäkokoukseen, jossa esiteltiin lista mahdollisia toimia kriisin taklaamiseen. Keskiviikkona komissio julkaisi esityksen toimista, jotka etenivät suoraan ministereiden käsiteltäväksi. Viiden kohdan lista sisälsi esityksen pakollisesta tavoitteesta sähkönkulutuksen vähentämiseksi huippukulutuksen aikoina, energiayhtiöiden voittojen tilapäisen rajoittamisen, solidaarisuusveron fossiilisella energialla tienaaville yrityksille, mahdollisuuden likviditeetin tarjoamiseen pulassa oleville energiayhtiöille, sekä hintakaton venäläiselle maakaasulle. Monet energiayhtiöt tienaavat nyt voittoja kalleimman tuotteen, venäläisen maakaasun, määrittäessä hinnat energiamarkkinoilla, samalla kun esimerkiksi vesivoimalla ja tuulella on mahdollista tuottaa sähköä halvemmalla kuin kaasulla. Muun muassa Mauri Pekkarinen esitti kaasun ja sähkön hinnan välisen yhteyden katkaisemista. Suomea energianeuvoston kokouksessa edustaneen elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan kokouksen tunnelma oli vakava ja jäsenmaat hyvinkin yksimieliä toimien kiireellisyydestä. Hintakaton asettamisesta venäläiselle kaasulle nousi ministerin mukaan hieman kriittistä keskustelua, mutta neuvoston signaali komissiolle on edetä laajalla rintamalla toimissa taistella hinnannousua ja energiapulaa vastaan. Komissio antaa ensi keskiviikkona virallisen esityksen toimista kriisin taklaamiseksi, jotka menevät jäsenmaiden käsittelyyn. Energianeuvosto kokoontuu uudestaan vielä syyskuun aikana. Konkreettisilla toimilla on jo kiire, ja energiakriisiä helpottavilla toimilla pystymme vastaamaan myös inflaation kiihtymiseen. Toivon, että EU-maiden yhtenäisyys pysyy vahvana tässäkin tilanteessa ja pystymme antamaan Venäjälle vahvan signaalin, ettei sen energia-ase riitä horjuttamaan unionin yhteistyötä.
Viikko täynnä mielenkiintoisia tapaamisia ja kohtaamisia. Sain vieraaksi Brysseliin nuorkeskustalaista virtaa, kun Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden ryhmä vieraili parlamentissa. Pääsin kertomaan omasta työstäni meppinä, mutta ennen kaikkea vaihtamaan ajatuksia näkemyksellisten ja rohkeiden, aktiivisten nuorten kanssa. Tiistaina puhuin EU Biofuels Chain -järjestön tilaisuudessa biopolttoaineiden merkityksestä EU:n vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa, ja tapasin Wärtsilän edustajia, joiden kanssa keskustelimme meriliikenneasetuksesta ja sektorin uusista innovaatioista. Vaihdoimme ajatuksia lastenkulttuurikeskuksen toiminnanjohtajan Aleksi Vallan kanssa lasten ja nuorten taidekasvatuksesta. Tapasimme viikon aikana meppikollegoiden kanssa myös suomalaisia Brysselin-kirjeenvaihtajia.
Tiistaina järjestimme yhdessä Renew-meppikollegoideni Ulrike Müllerin, Martin Hlaváčekin ja Asger Christensenin kanssa seminaarin hiilensidonnasta eurooppalaisissa metsissä. Maa- ja metsätalousministeriön asiantuntija Anna Salminen avasi ministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa ja sen tuloksia seminaarissa. Kuulimme mielenkiintoisia ja opettavaisia esimerkkejä myös muualta Euroopasta. Tällaiset tilaisuudet antavat tärkeitä rakennuspalikoita lainsäädäntötyön tueksi ja tarjoavat mahdollisuuden oppia käsiteltävistä aiheista käytännössä. Komissiolta odotetaan lainsäädäntöaloitetta hiiliviljelyn kehyksestä vielä tämän vuoden aikana.
Lauantaina vietetään Lähiruokapäivää. Suomalainen lähiruoka on puhdasta, turvallista ja korkealaatuista. Ostamalla suomalaista lähiruokaa tuemme suoraan paikallisia ruoantuottajia ja alueiden elinvoimaa sekä vahvistamme aluetaloutta ja ruokaturvaa. Lähiruoan suosiminen on myös konkreettinen ilmastoteko. Julkisissa hankinnoissa on satsattava yhä enemmän lähellä tuotettuihin tuotteisiin. Juuri julkisilla hankinnoilla on mahdollista edistää merkittävästi suomalaista ja paikallista ruokakulttuuria sekä vahvistaa paikallista alue- ja maataloutta ja elintarviketuotantoa. EU:n Pellolta pöytään -strategian avulla helpotetaan kuluttajien vastuullisten ja terveellisten valintojen tekemistä ruoan alkuperä- ja pakkausmerkintöjä parantamalla. Tuetaan paikallisia tuottajiamme vuoden jokaisena päivänä!
Viikon lopuksi maailmaa kohtasi suru-uutinen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elizabeth II nukkui pois. Oli monarkiasta mitä mieltä tahansa, kuningattaren omistautuneisuus yhteisön palvelemiseen nuoresta iästä alkaen toimi inspiraationa yli kansallisuusrajojen ja sukupolvien.
Aurinkoista syysviikonloppua kaikille!
Elsi
