Ennallistamisasetuksen ensimmäinen näytös parlamentissa ohi

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.7.2023

Ennallistamisasetuksen ensimmäinen kierros Euroopan parlamentissa päättyi viime viikolla, kun parlamentti äänesti kannastaan täysistunnossa. Ensimmäisessä äänestyksessä hylkääminen jäi vain seitsemän äänen päähän toteutumisesta, ja niinpä siirryttiin äänestämään yli sadasta muutosehdotuksesta. Nyt hyväksytty kanta on lähellä jäsenvaltioiden neuvoston yleisnäkemystä, tosin parlamentti suhtautuu ennallistamiseen maltillisemmin.  Koko äänestys kulki samaa tiukkaa linjaa ja nähtiin useita tasan menneitä äänestyksiä.

Ajoin itse asetuksen hylkäämistä ja palauttamista takaisin komission uudelleenvalmisteluun, koska kustannukset siitä ovat kohtuuttomat eikä siinä huomioitu jäsenmaiden eroja. Kun näin ei käynyt, oli arvokasta, että asetuksen neuvottelijana sain jo aiemmin läpi muutosesityksiä ja lainsäädäntö meni parempaan suuntaan. Lisäksi jätimme yhdessä ryhmäni Renew Europen meppien kanssa joukon painavia muutosehdotuksia, jotka saivat runsaasti kannatusta ja menivät läpi. Hartiavoimin tehty työ tuotti tulosta ja se näkyy parlamentin linjassa. Vaikka hylkäyksen kaatuminen oli pettymys, oli tärkeää vaikuttaa sisältöön, ja lopputulokseen voi olla osin jopa tyytyväinen.

Suurin uutinen oli se, että parlamentti päätyi sulkemaan maatalousmaan kokonaan ennallistamisvaatimusten ulkopuolelle, mikä tarkoittaa mm. turvemaiden vettämispakon poistumista. Tästä pitää olla tyytyväinen, sillä maatalousmaan käyttöä säädellään voimakkaasti jo nyt ja uuden maaperälainkin neuvotteluja vasta aloitellaan. Rajoitusten ja kieltojen sijaan viljelijöille pitää luoda kannustimia. Järkevämpään suuntaan esitystä vei myös 70 vuoden takaisen verrokkivuoden 1952 poisto, sekä vahvat kirjaukset siitä, että vaikutukset maataloudelle ja ruokaturvalle on huomioitava kansallisissa suunnitelmissa.

Ennallistamisen kustannukset ovat olleet suuri huolemme. Siksi on hyvä, että parlamentti kielsi rahoituksen ottamisen yhteisen maatalouspolitiikan eli ruuantuotantoon tarkoitetusta potista. Myös närää  aiheuttanutta luonnon heikentämiskieltoa kohtuullistettiin. Metsäartiklasta parlamentti poisti pakollisten indikaattorien listasta lahopuut, joten jäsenmaille jäi velvoite seurata metsälintuindeksin kehitystä ja kolmen indikaattorin valinta kuuden vaihtoehdon listasta.

Prosessina ennallistamisen neuvottelut ovat olleet vaikeat. Asetukseen ja sen käsittelyyn on tiivistynyt koko kautta leimanneen vihreän siirtymän erittäin ideologinen komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kynänjälki. Parlamentissa käyty keskustelu on ollut poikkeuksellista. Jo kuukausien ajan parlamentin suurin ryhmä, oikeistolainen EPP on rummuttanut kaatavansa asetuksen, ja nähtiinpä jopa ryhmän ulosmarssi ympäristövaliokunnan neuvotteluista. EPP:n julistus oli selkeästi vaalistrategiaa, jossa lopulta äänestyksissä heidän omat rivinsä hajosivat ja hankkeen toteutuminen jäi puolitiehen.

Suurimman ryhmän menettely oli poikkeuksellista, sillä yleensä vaalien lähestyessä parlamenttiryhmät asettautuvat mielellään yhteiseen rintamaan ajamaan läpi kompromisseja, joista kaikki voivat hyötyä. Nyt syntyneessä tilanteessa on hankalaa lähteä jatkamaan muiden lakihankkeiden neuvotteluita. Isoja raportteja muun muassa kasvinsuojeluaineista, pakkausjätteestä ja maaperälaista on vielä tulossa äänestykseen.

Seuraavaksi ennallistamisasetus etenee parlamentin, komission ja neuvoston välisiin kolmikantaneuvotteluihin, missä hiotaan lainsäädännön lopulliset yksityiskohdat. Siellä parlamenttia edustaa espanjalainen Cesar Luena (SD), jonka viherradikaali linja koki kovan kolauksen täysistunnossa, kun itsenikin ajama realistisempi linja sai enemmistön tuen. Iso kysymys on, puolustaako raportoija saavutettua tulosta neuvotteluissa, edustaako hän todella parlamentin vaiko omaa linjaansa? Luenaa pitää vahtia tarkasti.

Kolmikantaneuvottelujen lopputulosta ei pidä jäädä passiivisena odottelemaan, vaan on varmistettava, että parlamentin kanta otetaan huomioon neuvotteluissa. Vahdittavaa riittää myös siinä, että komissio seisoo julkaisemansa linjapaperin takana, jossa he lupaavat erinäisiä myönnytyksiä harkittavan tulevissa neuvotteluissa. Tähän työhön tarvitaan laajaa ja yhtenäistä rintamaa tulevissa näytöksissä.

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]