Elsin viikkokirje 21.7.2023

Aurinkoista perjantaita!

Tällä viikolla parlamentti kokoontui Brysseliin viimeistä kertaa ennen kesätaukoa valiokuntakokouksien merkeissä.

Pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen neuvottelut etenevät. Maatalousvaliokunta äänesti kannastaan neuvottelemaani pakkaus- ja pakkausjäteasetukseen. Neuvottelemani kompromissit saivat vankan tuen valiokunnassa. Pakkausjätteen vähentäminen on globaalisti tärkeä ja vaativa urakka, jota asetuksella tehostetaan. Valiokunnan kannassa näkyy erinomaisesti tekemäni työ, sillä se on linjassa neuvotteluissa ajamieni prioriteettien kanssa. Valiokunta huomioi elintarviketurvallisuuden varmistamisen ja hygieniavaatimukset, kierrätys ja uudelleenkäyttö nähdään toisiaan täydentävinä ratkaisuina ja veden, energian ja raaka-aineiden tehokasta käyttöä korostetaan. Lisäksi kestävien ja uusiutuvien raaka-aineiden sekä biopohjaisten materiaalien mahdollisuudet fossiilisten raaka-aineiden korvaamisessa tunnistetaan. Valiokunta ohjaa myös varmistamaan kansallisesti toimivien kierrätysjärjestelmien jatkumisen ja niiden kehittämisen. Suomen pullopanttijärjestelmä on tästä erinomainen esimerkki. Sen kautta tuotettava kierrätetty muovimateriaali on niin laadukasta, että sitä voidaan uusiokäyttää edelleen elintarvikepakkauksiin. Palautettu pullo voi siis päätyä takaisin ostoskärryyn vaikkapa juustopakkauksena! Parlamentti äänestää kannastaan asetukseen myöhemmin syksyllä, kun päävastuussa oleva ympäristövaliokunta on saanut asetukseen kantansa valmiiksi. Tiedotteeni aiheesta voi lukea täältä.

Ennallistaminen etenee kolmikantaneuvotteluihin. Vaikka parlamentti äänesti viime viikolla kannastaan ennallistamisasetukseen, ei prosessi tähän lopu. Kolmikantaneuvottelut polkaistiin käyntiin parlamentin, jäsenmaiden neuvoston ja komission välillä tällä viikolla lyhyen ensitapaamisen merkeissä. Todelliset neuvottelut alkavat kesäkauden jälkeen ja neuvottelijoiden tarkoitus on saada lopullinen asetusteksti valmiiksi ennen vuoden loppua. Neuvottelujen jälkeen lopullinen laki on vielä hyväksyttävä niin parlamentissa kuin jäsenmaiden neuvostossa. Prosessissa on vielä paljon vahdittavaa, että raportoija puolustaa parlamentin kantaa, vaikka henkilökohtaisesti hän ei sitä kannattaisikaan. Kirjoitin tuntemuksia parlamentin kannasta ja tulevista kolmikantaneuvotteluista Maaseudun Tulevaisuuden yliöön, jonka voi lukea täältä.

Komissio esitteli jättirekkoja koskevan direktiivin. Euroopan komissio esitteli parlamentin liikennevaliokunnalle toimenpidepaketin, jonka tarkoituksena on paitsi eurooppalaisen tavaraliikenteen tehostaminen, myös sen ympäristöllisen kestävyyden parantaminen. Komissio julkaisi paketin viime viikolla, ja se sisältää toimia rautatieinfran hallinnan parantamiseksi, vahvempien kannustimien tarjoamisen vähäpäästöisille kuorma-autoille ja tavaraliikenteestä aiheutuvista kasvihuonekaasuista tiedottamisen parantamisen. Suomelle erityisen tärkeä on pakettiin sisältyvä mittoja ja massoja koskevan direktiivin uudelleentarkastelu. Olen kohtuullisen tyytyväinen esitykseen, mutta huolenaiheitakin on. On tärkeää huomioida jäsenmaiden toisistaan eroavat kansalliset olosuhteet etenkin maantieteellisten etäisyyksien suhteen, ja sallia suurempien rekkojen liikennöiminen myös rajat ylittäen. Olen huolissani muun muassa esitykseen sisältyvästä kohdasta, jonka mukaan rajat ylittävää liikennettä saisi tapahtua vain nollapäästöillä vuodesta 2034 eteenpäin. Esitinkin komission edustajalle kysymyksen, miten komissio aikoo varmistaa rajat ylittävän liikenteen jatkuvuuden, jos päästöttömiä ajoneuvoja ei ole tuolloin vielä tarpeeksi. Parlamentti aloittaa direktiivin käsittelyn syksyllä ja tulen vaikuttamaan siihen aktiivisesti.

Karjalan kieltä ja kulttuuria. Osallistun perjantaina Pielavedellä Karjalan kielen ja kulttuurin seminaarin ja pidän tilaisuudessa puheenvuoron. Suomessa on arvioitu olevan noin 500 entistä rajakarjalalaista ja heidän jälkeläistään. Heistä suomenkarjalan puhujia on noin 3000 ja Venäjän karjalaisalueelta muuttaneita reilut 2000. Suomi on osapuolena useissa kielellisiä oikeuksia koskevissa valtiosopimuksissa YK:n, Euroopan neuvoston ja EU-oikeuden kanssa. Suomi on vahvistanut karjalan kielen aseman Suomen vähemmistökielten joukossa. Euroopan parlamentti on tehnyt lukuisia aloitteita eurooppalaisten vähemmistökielten suojelemiseksi, esimerkiksi vuonna 2020 parlamentti julkaisi päätöslauselman, jolla tuetaan eurooppalaista Minority SafePack -kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on parantaa vähemmistökielten suojelua. EU:n ja Euroopan neuvoston vähemmistösopimukset ovat antaneet karjalan kielelle tilaa kehittyä ja turvata jatkuvuuttaan.

Liikkeellä Pohjois-Karjalassa. Karjala-teema jatkuu vielä lauantaina, kun olen kiertämässä Pohjois-Karjalassa. Osallistun lauantaina 22.7. ensin Polvijärvi-päiville, jossa olen tavattavissa keskustan teltalla klo 12. Sieltä suuntaan Lieksaan, missä järjestän EU-aiheisen tilaisuuden Lieksan Retkiaitassa klo 15, osoitteessa Pielisentie 33. Nähdään siis Pohjois-Karjalassa!

Ensi viikolla luvassa on vielä kotimaan viikko, jonka jälkeen parlamenttityö jää kolmen viikon tauolle ja meille mepeille jää aikaa kiertää kotimaan tapahtumissa, ja ehkä jopa lomaillakin hetki. Tavataan siis elokuussa tapahtumissa ympäri Suomen!

Viikkokirje jää tämän myötä kesätauolle ja palaa takaisin elokuun lopussa.

Rentouttavaa viikonloppua!

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]