Eduskuntavaalit on käyty ja lopputulos on selvä. Keskusta kärsi puolueista suurimman tappion, vaikka hallituksessa saatiin merkittäviä tuloksia aikaan. Nyt tulos on analysoitava ja mentävä eteenpäin siitä oppien.
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ja eurovaalien kynnyksellä on puhuttava EU:n päätöksenteon asialistasta ja puolueiden tavoitteista siinä. Mistä EU-päättää seuraavan vuoden aikana?
Päätöksentekopöydälle tulee EU:n monivuotinen rahoituskehys sekä sen alaohjelmat yhteisen maatalouspolitiikan ja alue- ja rakennepolitiikan uudistuksista sekä mm. EU:n tutkimus-ohjelmista, jotka ohjaavat EU:n toimintaa ja varojen käyttöä lähes vuosikymmeneksi eteenpäin.
Keskustalla on eurovaaleissa ainoana puolueena selvä asialista. Keskustassa puolustetaan Suomen maatalouden erityispiirteitä eikä hyväksytä leikkauksia tuottajien tulotasoon. Keskustassa pidetään huolta alueiden tasapainoisesta kehityksestä ja siitä, että maakuntiemme haasteet saavutettavuudessa ja muut erityispiirteet otetaan huomioon. Nämä alat muodostavat kaksi kolmasosaa koko EU:n budjetista.
Keskusta panostaa EU:n vahvuuksiin: kauppaan, tutkimukseen, sisämarkkinoihin, kiertotalouteen ja teollisuuteen. Näistä hyötyy koko Suomi. Se ei kannata sen enempää liittovaltiokehitystä kuin sisärajojen sulkemista. Keskustalla on myös parhaat edellytykset puolustaa EU-pöydissä suomalaista kestävää metsänhoitoa niitä vastaan, jotka haluavat museoida metsämme.
Mikään puolue ei saavuttanut eduskuntavaaleissa 20 prosentin kannatusrajaa. Tilanne oli kärkipäässä tasainen, ja se avaa mahdollisuuden yllätyksille eurovaaleissa. Keskustalaisilla on iskun paikka, sillä eurovaaleissa pärjää se puolue, joka saa kannattajansa liikkeelle.