Olemme vihdoin heränneet siihen todellisuuteen, että maailma on hukkumassa muoviin. Euroopan parlamentti hyväksyi kunnianhimoisen muovistrategian, jonka viitoittamana meidän on pysäytettävä muovin kulkeutuminen veteen, ruokaan ja elimistöömme.
Muoviin tiivistyy maapallomme kovin haaste; kuinka kääntää talouskasvu kestäväksi ja hillitä uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta?
Pelkkä strategia riitä. Tarvitsemme sekä kotimaassa että EU:ssa kunnianhimoisempaa lainsäädäntöä, joka velvoittaa kierrättämään ja uudelleenkäyttämään muovin. Hyppy muovittomaan maailmaan ei tule käymään hetkessä.
Muoville on edelleen kehitettävä vaihtoehtoisia, kestäviä materiaaleja. Metsien kestävällä hoidolla voimme torjua sekä ilmastonmuutosta että korvata puupohjaisilla raaka-aineilla monen muovituotteen.
Meidän on annettava tilaa kaikille muovin kierrätystä edistäville innovaatioille ja ratkaisuille. Kemiallisen kierrätyksen valtava potentiaali yhtenä muovihaasteen merkittävänä ratkaisijana on valjastettava käyttöön. Edelläkävijyys ja radikaalit ratkaisut vaativat panoksia huipputieteeseen ja -tutkimukseen. Odotan Horisontti Eurooppa -ohjelmalta roimaa lisäpotkua älykkääseen innovointiin.
Kiertotaloutta tulee tarkastella myös ruohonjuuritasolta käsin, koska juuri siellä konkreettiset toimet tuotteiden, materiaalien ja jätteiden kierrättämiseksi tehdään. Aluetason panostuksilla, kunnissa ja kaupungeissa, on mahdollisuus vauhdittaa kiertotaloutta merkittävästi.
EU:ssa tämä tarkoittaa rahoituskannustinten asettamista niin, että paikalliset toimijat innostuvat vihreiden ratkaisujen ja innovaatioiden kehittämisestä. Paikalliset hankkeet luovat työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Samalla tuetaan maaseudun elinvoimaa kestävällä tavalla.
Suomi julkaisi ensimmäisenä maailmassa kansallisen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. Jo nyt sen sisältöä ollaan päivittämässä, uusien haasteiden ilmaantuessa.
Samaa tarvitaan EU-tasolla. On katsottava pidemmälle. Seuraavan komission agendalla on oltava Kiertotalous 2.0, jossa kestävä metsäbiotalous, biokiertotalous sekä siirtyminen pois meriämme saastuttavasta muovista otetaan nykyistä vakavammin.
Kirjoitus julkaistu Suomenmassa 5.10.2018
