Tiedote 23.10.2020
Julkaistavissa heti
Euroopan parlamentin neljän päivän maratonäänestys yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta on saatu päätökseen.
– Parlamentin kanta varmistaa kannattavan ja kestävän maatalouden Suomessa vuoteen 2027 saakka. Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin ohjataan entistä enemmän tukia, mutta samalla Suomen pohjoiset erityisolosuhteet huomioidaan tukien ehdoissa ja meille tärkeät erityistuet säilyvät”, maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Katainen (kesk.) kommentoi tulosta.
– On ratkaisevaa, että Suomelle tärkeät tuet luonnonhaittakorvauksesta 141-tukeen saatiin mukaan tulevaan uudistukseen. Mukana on myös Suomen erityispoikkeus muita maita korkeimmille tuotantoon sidotuille tuille. Järkeä saadaan viljelijöitä rasittaneisiin nautojen korvamerkintöjen valvontaan. Myös viljely turvepelloilla voi jatkua”, Katainen kertoo neuvottelujen lopputuloksesta.
Parlamentin kanta muovaantui kahden vuoden neuvottelujen seurauksena. Parlamentin kolme suurinta poliittista ryhmää päätyi kompromissiin, jossa maataloustuesta kolmasosa ohjataan ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin, mikä on komission ehdotusta korkeampi linjaus. Kataisen mukaan kokonaisuus on monimutkainen eikä kaikkeen voi olla tyytyväinen.
– Harmillisesti parlamentti päätyi hyvin pienellä enemmistöllä komission linjalle kannattamaan 100 000 euron tukikattoa, jossa leikkuri alkaisi jo 60 000 eurosta, mikä ei sovi Suomen tasaiselle tilarakenteelle. En kuitenkaan usko, että tukikatto tällaisenaan toteutuu, sillä pääministerit ovat kesän rahoitussovussa linjanneet tukikaton vapaaehtoisuudesta, Katainen kommentoi.
Kataisen mukaan myös maatalouden rahoitus on turvattu, sillä Suomen maataloustuet nousevat tulevalla kaudella kuusi prosenttia.
– Kiitos vahvasta maatalousrahoituksesta kuuluu pääministeri Sanna Marinille ja maatalousministeri Jari Lepälle Suomen valittua rahoitusneuvotteluissa kiristysruuviksi jäsenmaksupalautusten sijaan maatalousrahat. Tässä oli suurta viisautta, sillä koronakriisi on vain alleviivannut huoltovarmuuden merkitystä. Olemme maataloudessa EU:n nettosaajia ja vain riittävällä rahoituksella saadaan ilmastotuloksia, Katainen kommentoi.
Päätöksenteko maatalouspolitiikan uudistuksesta siirtyy seuraavaksi EU:n jäsenmaiden neuvoston, parlamentin ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin, joissa vuosien 2023-2027 maatalouslainsäädännön yksityiskohdat hiotaan.
Lisätiedot:
Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen
Keskusta / Renew Europe
