Elsin viikkokirje 4.5.2018
Tervehdys Brysselistä!
Euroopan komissio julkaisi keskivikkona esityksensä EU:n monivuotiseksi budjetiksi eli rahoituskehyksiksi vuosille 2021-2027. Komissio ehdottaa jäsenmaiden maksuosuuden nousua nykyisestä 1.07 %:sta 1,14 %:iin bruttokansantulosta. Taustalla on mm. Iso-Britannian lähtö (Brexit) Euroopan unionista, mikä aiheuttaa budjettiin lähes 12 miljardin aukon vuosittain. Komissio ehdottaa lisää panostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, puolustusyhteistyöhön, maahanmuuttoon ja nuoriin. Komissio tahtoo tarttua aitoihin haasteisiin, joita ovat pakolaiskriisi, talouden kiristyvä globaali kilpailu, ilmastonmuutos ja nuorisotyöttömyys. Tosin tämä esitys tarkoittaa 5 % leikkausta maatalouteen ja 7 % leikkausta aluekehitykseen.
Komission leikkausesitystä maatalouteen ja aluekehitykseen ei pidä kaunistella eikä sen vaikutuksia vähätellä. Komissaari Jyrki Katainen kommentoi tuoreeltaan, ettei maatalouteen suunnitelluista leikkauksista pidä olla huolissaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että viiden prosentin leikkausesitys on todella merkittävä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2016 yrittäjätuloa syntyi keskimäärin 11 200 euroa maatilaa kohden. Pudotusta oli 26 prosenttia vuodesta 2015. Venäjän viennin päätyttyä ja viime vuoden vaikean satokauden johdosta jokainen tukieuro on tarpeen. Tästä myös Suomen komissaarin tulisi olla huolissaan.
Jatkoneuvotteluissa Suomen hallituksen tulee pystyä maksimoimaan saanto jokaista jäsenmaksueuroa myöten. Meppinä tulen antamaan Euroopan parlamentista tarvittavaa tukea maan hallitukselle ja vaikuttamaan aktiivisesti rahoituskehykseen ja sen linjauksiin. Tulevissa neuvotteluissa aluepolitiikan osalta on tärkeää varmistaa, että yleinen harvan asutuksen kriteeri ja pohjoisten harvaan-asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) säilytetään.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lykkäävänsä EU:n, Kanadan ja Meksikon teräksen ja alumiinin tuontitulleja kesäkuun 1.päivään saakka. Trumpin lykkäyspäätös antaa aika neuvotella ja etsiä sopua Yhdysvaltojen kanssa. Tosin ratkaisu pitkittää markkinoiden epävakautta, mikä ei ole kenenkään kannalta hyvä asia.
Miksi Trump haluaa terästulleja? Tätä taustaa on syytä avata. Yhdysvaltain presidentti on halunnut puuttua tulleilla kiinalaisen teräksen ja alumiinin polkumyyntiin. On kuitenkin selvää, että globaalit tuontitullit vahingoittavat markkinoita. On muistettava, että USA:n teollisuus on osittain riippuvainen teräksen tuonnista.
Yhdysvallat asetti vuonna 2002 vastaavalla tavalla rajoitteita teräksentuonnille. Seuraukset olivat dramaattiset maailman talousmahdille, sillä kotimaisen teräksen hinnannousun seurauksena 200 000 amerikkalaista menetti työpaikkansa.
Eri arvioiden mukaan tästä tilanteesta hyötyy eniten Kiina, vaikka Trumpin tarkoitus onkin ollut toinen. EU:n kauppapolitiikasta vastaava ruotsalainen komissaari jatkaa tiivistä yhteydenpitoa Yhdysvaltoihin. Toivottavasti tässä saadaan järkiratkaisu aikaan.
EU:n maatalousvaliokunta on tulossa alkuviikosta vieraakseni Suomeen. Yhdeksän meppiä tutustuu Pohjois-Savossa ja Kainuussa Suomen maa- ja metsätalouden erityispiirteisiin ja elintarvikesektoriin. Tulemme vierailemaan mm. porotilalla Hyrynsalmella, maatilalla Kiuruvedellä sekä Kivennavan maatilamatkailuyrityksessä Muuruvedellä, Kuopiossa. Lisäksi eri maiden mepit pääsevät tutustumaan ST1:n etanolituotantoon Kajaanissa, metsäkonevalmistaja Ponssen toimintaan Vieremällä ja Olvin panimoon Iisalmessa.
Mepit pääsevät vierailulla näkemään Suomen erityisolosuhteet monipuolisella tavalla. Bussimatkoilla eri maiden mepit huomaavat, että Suomi on Euroopan metsäisin maa, jossa myös etäisyydet ovat pitkiä. Kelirikko ja märät pellot kertovat omaa kieltään siitä, millaista on tuottaa ruokaa tällä seudulla. Saimme tämän vierailun sopivaan aikaan, sillä voimme tuoda esille Suomen näkökulmaa esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikan uudistamiseen liittyen.
Toivotan kaikille viikkokirjeen lukijoille leppoisaa viikonloppua!
Ystävällisin terveisin,
Elsi
