Maaliskuusta lähtien työviikkoni ovat menneet EU – politiikan parissa Brysselissä ja Strasbourgissa. Uuden työn syrjään on ollut mielenkiintoista tarttua.
Suomen ja koko Euroopan kannalta parlamentissa eletään ratkaisevia aikoja, sillä EU:ssa neuvotellaan parhaillaan Brexitistä ja tulevasta rahoitukehyksestä. Valiokuntieni kautta pääsen vaikuttamaan maatalouden, aluekehityksen sekä kansainvälisen kaupan asiohin. Suomen kannalta näillä asioilla on iso merkitys maamme ruokaturvaan, elinvoimaan ja kilpailukykyyn.
Vaikka toimin nyt EU – areenoilla, seuraan aktiivisesti myös kotimaan politiikkaa. Valitettavasti mielikuvat hallitsevat Suomessa julkista keskustelua. On valitettavaa, että todellisuus ja iso kuva hautautuvat mielikuvien alle.
Viime vuosien aikana Suomen suunta on käännetty. Tästä huolimatta julkisuudessa elää sellainen mielikuva, että maan hallitus toteuttaa eriarvoistavaa politiikkaa.
Äskettäin julkaistut riippumattomat tutkimukset kuitenkin kertovat toista. THL:n ja VATT:n selvitys tutki hallituksen politiikan tulonjakovaikutuksia. Tämän tutkimuksen mukaan sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset vuosina 2015-2018 ovat parantaneet työnteon kannustimia ja siten vahvistaneet osaltaan työllisyyttä. Arvion mukaan työllisyys on vahvistunut hallituksen päätösten ansiosta 33 000 – 42 000 hengellä.
Työ on paras lääke eriarvoistumiseen. Työssäkäyvien osuus työikäisistä on ylittänyt 71 prosenttia ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että hallitus saavuttaa tällä vauhdilla asettamansa työllisyystavoitteen (72%) vaalikauden aikana.
Jokin aika sitten tähänkään tavoitteeseen ei uskottu, mutta hallitus on tehnyt sen, minkä lupasi.
Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Suomessa on edelleen paljon ihmisiä, joilla ei syystä tai toisesta mene hyvin. Työllisyyden ja talouden paraneminen täytyy näkyä myös ihmisten arjessa, ei vain tilastoissa.
Köyhyyden, eriarvoisuuden, osattomuuden ja syrjäytymisen kitkemiseksi tarvitaan ratkaisuja ja päätöksiä tulevinakin vuosina. Juuri julkistetut kehyksetkin keskittyi ratkaisujen hakemiseen.
Professori Juho Saaren työryhmä on laatinut omat ehdotuksensa eriarvoisuuden torjumiseen. Työryhmän toimenpiteet on jaettu turvaaviin, palauttaviin, tehostaviin ja pelastaviin toimenpiteisiin.
Työryhmän ehdotukset kohdistuvat eriarvoisuuden vähentämispolitiikan luomiseen, demokratian instituutioiden kehittämiseen, lapsi- ja nuorisolähtöisiin palveluihin sekä asumisen eriarvoistumisen vähentämiseen.
Pidän tärkeänä, että esimerkiksi tulonsiirtojen ja palveluiden yhtenäistämisessä päästään eteenpäin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on parannettava, eriarvoisuutta vähentäen.
Desimaaliväittelyn sijasta meidän keskustalaisten kannattaa keskittyä ratkaisujen hakemiseen sekä muistaa politiikan iso kuva. Kun työllisyydestä pidetään huolta, voimme torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Mikään ei kuitenkaan käy hetkessä.
Meidän tehtävämme on myös reilusti kertoa ne saavutukset, joita Sipilän hallitus on saanut aikaan. Kampittajia ja mielikuvilla pelaajia löytyy ulkopuolelta riittämiin.
Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen
Keskustan puoluevaltuuston jäsen
Blogi on julkaistu Keskustanaisten Verkkoavaimessa 12.4.2018
