Seutukuntien ja seutukaupunkien asema on ollut viimeaikoina vahvasti esillä ja syystäkin.
Seutukaupungit ja seutukunnat ovat olleet menettäjiä viime vuosikymmenien myllerryksissä. Säästösyihin vedoten monia palveluja on keskitetty ja sitä myötä valtion työpaikkoja alueilla on menetetty.
Tällä hetkellä Ylä-Savossa eletään vahvaa talouskasvun aikaa. Vienti vetää maan kärkivauhtia. Mahdollisuuksia rohkeaan uudistumiseen ja elinvoiman kehittämiseen on. Meidän on varustauduttava uuteen aikaan ja muutos on tunnistettava myös valtion puolella.
On selvää, että nyt tarvitaan uudet eväät aluepolitiikkaan. Kaupungistumistrendin voimistuessa on merkityksellistä luoda yhteys maaseudun, kuntien, seutukaupunkien ja keskuskaupunkien välille. Tämä mahdollistaa alueiden vahvan kehityksen jatkossakin, omiin vahvuuksiin nojaten.
Kokonaisuutta on katsottava uudella tavalla. On selvitettävä, kuinka ja missä määrin mm. valtionhallinto voisi siirtää työtä etätyöksi ympäri Suomen. Tähän nopeat tietoliikenneyhteydet antavat mahdollisuuden.
Alueiden kehittämisen näkökulmasta on valitettavaa, että Sipilän hallituksen suuri uudistusreformi maakunta- ja soteuudistus näyttää jumiutuvan Suomessa eduskunnan poliittiseen valtapeliin. Maakuntauudistus, joka vastaa eurooppalaista erittäin vahvaa alueiden omaa päätösvaltaa, voisi antaa mittavat mahdollisuudet maakuntien omaleimaiselle ja kansanvaltaiselle aluekehitykselle. Kyllähän alueilla tiedetään ministeriöitä paremmin, mitä pitää kehittää.
Meillä on Ylä-Savossa monia esimerkkejä siitä, miten yritykset ruokkivat toinen toistensa elinvoimaa ja menestystä yli kuntarajojen.
Viime aikoina keskustelu aluepolitiikasta on painottunut vastakkainasettelun luomiseen varsinkin maakuntien ja metropolin välillä. Tämä ei ole kestävä tie. Onkin tärkeää, että maan hallitus on kiinnittänyt huomiota mm. seutukaupunkien tilanteeseen. Kesäkuussa valmistuneeseen seutukaupunkiohjelmaan on koottu hyvä lista toimenpiteitä, joilla vahvistetaan seutukaupunkialueiden elinvoimaa. Tarvitaan tahtoa ja selkeät suuntaviivat yli hallituskausien.
Aluepolitiikan keskiöön on nostettava mm. koulutus. Seutukaupunkien ja seutukunnan elinvoiman kehittäminen on riippuvainen osaavan työvoiman turvaamisesta yrityksille. Tässä korostuu esimerkiksi ammatillisen koulutuksen rooli ja sen yhteys yrityksiin.
Kaupungistumiskehitystä ei pidä katsoa ainoastaan suurten kaupunkien näkökulmasta. Suomessa tarvitaan vahvempaa ja monimuotoisempaa kaupunkipolitiikkaa, jossa myös seutukaupungit ja seutukunnat ovat vahvasti mukana. Kyse ei ole mistään näpertelystä, sillä 58 seutukaupungissa asuu liki miljoona suomalaista.
Seutukaupungeilla ja seutukunnilla on sekä yhdistäviä että erottavia tekijöitä. Tämän johdosta ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua, jolla elinvoimaa voidaan kehittää. Paikallisilla ratkaisuilla ja päätöksillä on iso vaikutus.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa aluepolitiikka on nostettava jalustalle.
Vastakkainasettelun ajasta on siirryttävä yhdessä tekemisen aikaan.
Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen (kesk.)
Kirjoitus julkaistu Iisalmen Sanomissa 21.7.2018
