Suomenmaa: Puolueilla on eroja tärkeissä EU kysymyksissä

Alkuviikosta uutisoitiin, kuinka puolueita jakaa kysymys EU:n budjetista. Hallitusneuvotteluja paraikaa käyvät puolueet, Keskusta mukaan lukien, ovat valmiita kasvattamaan seuraavaa EU-maiden yhteisbudjettia maltillisesti, mikäli nosto on kokonaisuuden kannalta perusteltu. Sen sijaan perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit leikkaisivat budjetista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on linjannut, että varsinkin EU:n koheesio- eli aluetuista tulisi leikata. Tällaiset linjaukset eivät ole loppuun asti harkittuja.

Kysymys tulevan EU-budjetin koosta on tärkeä, sillä syksyllä Suomen puheenjohtajuuskauden käynnistyessä, EU jäsenmaat jatkavat neuvotteluja yhteisestä rahan käytöstä vuosille 2021-2027. Suuren nettomaksajan Iso-Britannian tehdessä EU-eroa, on muiden jäsenmaiden löydettävä ratkaisu noin 12 miljardin euron vuotuiseen budjettiaukkoon. Uusien haasteiden, kuten puolustusyhteistyön ja ulkorajojen vahvistamisen tuodessa budjettiin lisää paineita, kompromissin löytäminen ei tule olemaan helppoa.

Se, että Suomen jäsenmaksua ollaan valmiita nostamaan hieman, on sekä realistinen että
järkevä linjaus neuvottelupöytiin mentäessä. Suomalaisilla on paljon voitettavaa budjettineuvotteluissa – ja samalla paljon hävittävää. Saamme jäsenmaksullemme eniten vastinetta EU:n maatalous- ja aluetuista. Tuilla on varmistettu se, että koko Suomessa voidaan tuottavaa puhdasta lähiruokaa haastavista ilmasto-oloista huolimatta. Tuet ovat taanneet myös sen, että maakuntiimme on Itä- ja Pohjois-Suomea myöten syntynyt työpaikkoja ja kasvua keskittymistrendeistä huolimatta.

Komissio on jo esittänyt molempiin budjettilohkoihin, sekä koheesio- että maatalouspolitiikkaan leikkauksia, joista jälkimmäiset toteutuessaan iskisivät myös Suomeen. Jos neuvotteluihin mennään tinkimättä ollenkaan omasta maksuosuudesta, voidaan olla varmoja, että maaseudun kehittämiseen ei heru tippaakaan lisää.

Perussuomalaisten ja kristillisten vaatimukset EU-budjetin leikkauksesta ovat mielestäni vastuuttomia. Puolueet eivät silloin katso kokonaiskuvaa. Silmiä ei voi ummistaa näiden leikkausten vakaville vaikutuksille maakunnissamme. Maatalous ja aluekehitys eivät saa mennä lahtipenkkiin EU:n tulevalla rahoituskaudella.

On myös muistettava, että maatalouden ja aluepolitiikan puolustaminen on keino saada Suomen EU:lle maksamia jäsenmaksuja takaisin omaan maahan. On erikoista, jos jokin puolue ei halua näitä rahoja yrittäjien, korkeakoulujen ja kansalaisten hyväksi.

Kirjoitus julkaistu kolumnina Suomenmaassa 17.5.2019