Julkaistu Kainuun Sanomissa 16.9.2022
Euroopan talouden näkymät ovat synkät. Euroalueen talouskasvu horjuu ja luisuminen taantumaan uhkaa. Samalla inflaatio kiihtyy hurjaa vauhtia, ja viime viikolla Euroopan keskuspankki päätyi historialliseen 0,75 prosenttiyksikön ohjauskoron kertanostoon kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi.
Talous ei ehtinyt toipumaan koronapandemiasta, kun uusi kriisi jo iski Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Energiakriisi kiihdyttää osaltaan inflaatiota Euroopan ollessa kalliin tuontienergian varassa. Koronakriisiin vastattiin nopeasti jäsenmaiden, EU:n ja EKP:n toimesta massiivisella elvytyspolitiikalla. Energiakriisin aiheuttaman talousshokin ratkaisemiseksi on tehtävä pidemmällä aikavälillä vaikuttavia rakenteellisia muutoksia. Panostukset uusiutuviin, omavaraisiin energiamuotoihin auttavat myös inflaation hillitsemisessä ja talouden tasapainottamisessa.
Hidastuvaa talouskasvua, energiakriisiä ja koronan jälkimaininkeja lääkitään EU:n jäsenmaissa velanotolla. Keskuspankki vastaa tähän koronnostolla kehityksen jäähdyttämiseksi. Ovatko EU:n ja jäsenmaiden hallitusten talouspoliittiset toimet ristiriidassa inflaatiokierrettä tasapainottavan rahapolitiikan kanssa? On selvää, että heikommassa asemassa olevia kotitalouksia, ruuan- ja energiantuotantoa sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä on tuettava. Samaan aikaan on vältettävä elvytyksen ja korkojen nousun noidankehä, jonka seuraukset voisivat olla Euroopan laajuisesti todella rumat. Jos korkotaso karkaisi Italian kaltaisilta pahasti velkaantuneilta mailta maksukyvyn ulottumattomiin, taloudelliset riskit voisivat levitä laajemmalle unionin alueelle.
Talouskasvun pysähtyminen muuttaa ajatteluamme ja politiikkaamme. Olimme jo ehtineet tottua tasaiseen talouskasvuun pienen inflaation tukemana. Elintason jatkuvaa nousua ei voi ottaa itsestäänselvyytenä, on oltava valmis kohtaamaan myös lasku.
Elvytysvarat on ohjattava kasvun siemeniin – koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen – mutta elvytystoimilla ei pidä tekohengittää talouskasvua loputtomiin. Rahapolitiikan kiristystä seuraa talouskasvun hidastuminen, mutta se on pieni hinta siitä, ettemme luisu syvään taantumaan.
Talouden äärelle korkea aika pysähtyä
