Maanantaina valtiovarainministeriö julkaisi meno- ja rakennekartoituksen, joka läpivalaisee julkisen talouden menoja ja listaa niistä saatavia säästöjä. Eduskuntavaalien keskusteluissa huomio olisikin nyt pikaisesti käännettävä talouden tilaan ja valtion velkaantumiseen.
Viimeisimmät madonluvut valtiontaloutemme tilasta eivät ole mairittelevia. Julkisen talouden velkaa on jo yli 70 prosenttia bruttokansantuotteesta ja mikäli suuntaa ei käännetä pian, ylitämme ennusteiden mukaan 2030-luvulla 100 prosentin rajan. Vaikka myös moni muu maa otti kriisien aikana runsaasti velkaa Suomen tavoin, on tilanteemme silti hälyttävä. Olemme jo nyt Itämeren alueen velkaantunein julkinen talous ja kasvavat korkomenot yhdistettynä väestön ikääntymiseen vaikeuttavat velkataakan pienentämistä.
Euroopan Unionin kasvu- ja vakaussopimus edellyttää jäsenmaita pitämään julkisen talouden velan korkeintaan 60 prosentissa BKT:hen nähden. Tuosta tasosta Suomi on jo karannut, eikä nyt esillä ollut n. 9 miljardin suuruusluokan tasapainotus auta vielä pääsemään takaisin alle 60 prosentin sakkiin, joihin lukeutuu mm. Ruotsi, Tanska ja Viro. Vaikka koronakriisin aikaan taloussääntöjen soveltaminen pistettiin EU:ssa jäihin, on huomio jälleen kääntynyt uudelleen velkakestävyyden turvaamiseen.
Se tarkoittaisi sitä, että velkarajan ylittävät maat otettaisiin enemmän komission ohjaukseen ja maille laadittaisiin suunnitelma, jolla saadaan velkasuhteet laskuun. Toisin sanoen komissio ehdottaa meille listan sopeuttamistoimia, joista sitten yhdessä neuvotellaan. Talouden turbulenssia lisää se, että koronapandemian, Ukrainan sodan ja energiakriisin takia komissio on päättänyt aikaistaa EU:n kuluvan monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelua tulevalle kesälle, vuoden etuajassa. Nykytilanteessa on todennäköista, että kehystä muokataan aiempaa rajummin inflaation aiheuttaman hintojen nousun seurauksena.
Talous tulee olemaan kuuma peruna ennen vaaleja ja niiden jälkeen. Ratkaisuista sopiminen on joka tapauksessa edessä, oli hallituspohja mikä tahansa. VM:n kartoituksesta tulisi käydä puolueiden välillä avoin keskustelu jo ennen vaaleja. Mitä enemmän välttelemme velkaantumisen pysäyttämistä, sen enemmän me tulevaisuudessa luovutamme sananvaltaa asiassa EU:lle.
