Naisten asema on yleisesti parantunut Euroopan unionin jäsenmaissa ja kiivaiden oikeusvaltiokeskustelujen myötä naisten oikeuksia on perätty näyttävästi myös julkisuudessa. Parlamentissa tasa-arvotaistoon on tartuttu näyttävästi ja vastikään vietimmekin sukupuolten tasa-arvoviikkoa. Valitettavasti viime aikoina joissakin maissa on otettu selkeästi takapakkia. Keskustelun keskiöön on noussut Puolan hallituksen julistama aborttikielto, joka kuvastaa maan taantuvaa ihmisoikeustilannetta räikeimmillään.
On hämmästyttävää, että samassa arvoyhteisössä ja maanosassa olevien maiden tasa-arvotilanne voi poiketa niin valtavasti toisistaan. Vaikka Suomessa olemme edelläkävijöitä monessa, on meilläkin lähisuhdeväkivalta ollut kasvussa. THL:n mukaan suomalaiset joutuivat vuonna 2019 lähisuhdeväkivallan uhreiksi useammin kuin edellisvuonna, viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrä kasvoi seitsemän prosenttia ja suurin osa väkivallan teosta kohdistui naisiin.
On selvää, että koronapandemia haastoi ihmiset sopeutumaan uudenlaiseen arkeen joka puolella maailmaa. Pandemian eristi ja kavensi elintilaa rajulla tavalla ja äkisti. Osa tunsi tilanteessa suurta epävarmuutta ja ahdistusta, mikä taas kärjistää tilanteita parisuhteissa ja perheissä. Kun elämän hallinta kärsii, voi se käynnistää väkivaltaa tai pahentaa sitä, kodista saattoi yllättäen tulla ansa. Todellisesta tilanteesta saadaan täsmällinen kuva vasta, kun viimeisiä lukuja ja tilastotietoa eri palveluiden, kuten turvakotien käytön kasvusta saadaan.
Väkivallalla on aina pitkät ja kipeät jäljet eritoten silloin, kun ihminen joutuu läheisen väkivallan uhriksi. Onkin äärimmäisen tärkeää panostaa uhreille annettavaan tukeen, vaikka väkivallan teosta olisi jo kulunut pidempikin aika. Pandemian hellitettyä myös tilanteet kodeissa toivottavasti helpottavat. Fyysiset vammat parantuvat, mutta haavoittunut mieli tarvitsee tukea paljon pidempään.
Sulun aikana apua oli luonnollisesti vaikeampaa saada. Indikaattorit koronan ensimmäisinä kuukausina kertovatkin vääristynyttä tarinaa. Niiden mukaan turvakotien käyttöaste vähentyi ja useiden sote-palveluiden käyttö väheni Suomessa. Samaa ilmiötä oli laajasti havaittavissa muissakin maissa, joissa yhteiskunnan sulut pakottivat perheet ja pariskunnat kotiin. On kuitenkin selvää, että koronan jälkeisenä aikana tukea tarvitsevia on normaalia enemmän.
