Kun Suomi aloitti EU:n puheenjohtajamaana reilu kuukausi sitten, tiedettiin, ettei puolivuotisesta kaudesta ole tulossa helppo. Suomi sai vetääkseen pitkään EU-maissa eripuraa herättäneitä lakialoitteita. Brexitin uhka on alati läsnä. Yhteisiä ilmastotavoitteita on edistettävä ja on päätettävä EU:n monivuotisesta budjetista. Lisäksi on vahvistettava keinoja, joilla EU voi puuttua niiden jäsenmaiden toimintaan, joissa oikeusvaltioperiaate ja demokratia ovat viime vuosina heikentyneet merkittävästi.
Unkarin toistuvat ja näyttävät hyökkäykset Suomea vastaan on noteeratttu muttei reagoitu. Maata liki autoritaarisin ottein hallitseva pääministeri Viktor Orbán arvosteli rajusti Suomen pyrkimyksiä kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen EU-rahoituksen ehdoksi. Orbán syytti Suomea kaksinaismoralismista ja väittää meidän oikeusjärjestelmäämme politisoituneeksi. Esimerkeiksi Orban nosti perustuslakituomioistuimen korvaamista eduskunnan perustuslakivaliokunnalla sekä presidentin oikeutta nimittää tuomarit.
Itse kaipaan pm Rinteen vastinetta niin, että vaatimus samojen sääntöjen noudattamisesta tulee selväksi. Sitä paitsi, Orbánin väitteet eivät pidä paikkaansa; Suomessa toimiva malli on käytössä myös muissa pohjoismaissa ja pidämmekin kansainvälisessä vertailussa kärkisijoja oikeusvaltion toteutumisessa Unkarin ollessa sijalla 57. Pohjoismaista mallia noudattavat myös Britannia ja Alankomaat.
Orbánin tempaus olikin varsin läpinäkyvä yritys kääntää huomio toisaalle Unkarin demokratian epäkohdista. Orbánin johtaman hallituksen suurennuslasin alle ovat joutuneet Unkarissa viime vuosina niin tuomiovallan, median kuin tiedeyhteisön edustajat.
Kriittikki Unkarin ja Puolan kaltaisten jäsenmaiden demokratiakehitystä kohtaan on virinnyt Euroopan unionissa jo pitkään. Euroopan parlamentti käynnisti viime kaudella päätöslauselmallaan prosessin EU-rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen sitomisesta toisiinsa. Vime syyskuussa äänestimme parlamentissa sen puolesta, että EU:n tulee voida puuttua jäsenmaiden tilanteisiin ja määrätä sanktioita, mikäli yhdessä sovittuja pelisääntöjä ei noudateta.
Lähtökohtana EU:n yhteisistä varoista myönnetylle rahoitukselle tulee olla unionin perusarvojen noudattaminen. Nyt Suomen tehtävänä on EU:n puheenjohtajamaana edistää tätä prosessia.
Orbánin tavoitteena on taas maksimoida maansa saamat tuet EU:sta, sillä Unkari vastaanottaa unionista enemmän rahaa kuin se sinne maksaa. Esimerkiksi EU:n aluekehitysvarat ovat maan maaseutualuiden infrastruktuurin tärkeä rahoituslähde.
On tärkeää, että Suomen hallitus on lähtenyt jalkauttamaan tätä pitkään odotettua ja toivottua uudistusta. Euroopan unionin toiminta on hataralla pohjalla, jos jäsenmaat pelaavat eri säännöillä asioissa, joiden pitäisi niitä kaikista eniten yhdistää.
Kirjoitus julkaistu Iisalmen Sanomissa 6.8.2019
