Viikonloppuna uutisoitiin, että luottoluokittaja Standard & Poor’s pitää Suomen luottoluokituksen ennallaan. Suomen taloudelliset näkymät ovat luokittajan mielestä vakaat.
Vakautuminen näkyy työllisyyden parantumisena kautta maan. Eri arvioiden mukaan hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta toteutuu vuonna 2019.
Luottoluokittaja kuitenkin muistuttaa, että Suomessa tarvitaan jatkossakin uudistuksia, jotta talouskasvu jatkuisi tulevinakin vuosina.
Ylä-Savossa talouskasvu on ollut jo pitkään muuta Suomea vahvempaa. Alueen vientiyritykset alihankintaketjuineen maatalouden ohella muodostavat kivijalan Ylä-Savon ja koko maakunnan menestykselle.
Positiivista on, että maailmantaloudessa on meneillään ensimmäinen yhtäaikainen nousukausi sitten finanssikriisin. Maailmalla ovat kasvussa kaikki keskeiset taloudet. Euroalueen talous on parantanut koko ajan kasvuvauhtiaan.
Toki maailmantaloudessa on uhkia, kuten presidentti Donald Trumpin äkkinäiset liikkeet teräksen ja alumiinin tuontitullien suhteen. Yhdysvaltojen mahdolliset tulliratkaisut uhkaisivat vakavasti myös eurooppalaista talouskehitystä.
Kauppasodan seuraukset voisivat olla kohtalokkaat, mikäli maat ryhtyvät keskinäisiin toimiin ja vastatoimiin katkaisten maailmanlaajuiset tuotantoketjut. Tämä olisi erittäin kohtalokasta Suomen kaltaiselle maalle ja taloudelle, joka on erittäin riippuvainen sekä viennistä että myös tuonnista monien raaka-aineiden suhteen.
Kauppasodassa ei olisi voittajia, vain häviäjiä. Euroopan unioni yrittää päästä järkevään ratkaisuun USA:n kanssa.
Vientiriippuvaisena maana elintasomme olisi huomattavasti matalampi ilman maailmankauppaa ja erikoistumista. Poliittisissa kriiseissä kauppapolitiikka on valitettavasti edelleen yksi helpoimmista lyömäaseista.
Yläsavolainen maatalous on jo vuosia kärsinyt eräänlaisesta kauppasodasta. Venäjän tuontikiellolla on ollut merkittävä taloudellinen vaikutus maidontuottajille. Tämä on yksi osoitus siitä, kuinka vaarallista liiallinen riippuvuus yhdestä markkina-alueesta voi elintarvikeketjulle olla.
Onneksi suomalaisille elintarvikkeille on löydetty uusia markkinoita. Väkirikkaissa maissa elintaso nousee ja sen myötä myös ihmisten kiinnostus ruokaa kohtaan kasvaa. Suomi on sopinut Kiinan kanssa ruoan vientiä edistäviä sopimuksia ja esimerkiksi kananmunien, munavalmisteiden ja naudanlihatuotteiden viennistä Hongkongiin.
Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka laajapohjaisin neuvotteluin on avattu uusia vientimarkkinoita EU:n ulkopuolisiin maihin suomalaisille tuotteille.
Elintarvikkeidemme vahvuuksia uusilla markkinoilla ovat mm. antibioottien käytön vähäisyys kotieläimille, salmonella-vapaus ja korkeat eläinten hyvinvointivaatimukset. Me tiedämme maataloustuotteidemme hyvän laadun ja eettiset tuotantotavat. Tämä fakta on kerrottava reilusti, sillä laadulle on nyt avautumassa uusia markkinoita.
Kauppapolitiikka on yhteistyötä ja sen onnistuminen heijastuu yläsavolaistenkin arkeen, suoraan tai välillisesti. Nyt sopii toivoa, että tulevissa turnajaisissa muiden talouksien kanssa EU on tarpeeksi vahva neuvottelija.
Elsi Katainen
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Hän toimii mm. kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) jäsenenä.
Kolumni julkaistu Iisalmen Sanomissa 21.3.2018
